Jooga on yksi vanhimmista osittain nykymuotonsa säilyttäneistä liikuntalajeista. Se kehittyi Intiassa tuhansien vuosien aikana ja saavutti modernin, fyysisen harjoittelun muodon 1800-luvulla. Länsimaihin se levisi sekä intialaisten maahanmuuttajien että matkailijoiden mukana. Erityisesti 1990-luvulta alkaen jooga on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan länsimaissa. Erityisesti viime aikoina on jo huolestuttu hindujen kansanperinteen merkityksen katoamisesta ja joogan maallistumisesta.
Joogalla on monia muotoja
Jooga juontaa juurensa sanskritin sanasta ”yoga”, joka on puolestaan haettu yuj-sanasta. Tämä tarkoittaa yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Alun alkujaan joogan tarkoitus oli löytää yhteys jumaliin, saavuttaa jopa yliluonnollisia voimia ja vapautua jälleensyntymisen kierrosta seuraavalle tasolle. Modernin joogan merkitys ei ole täysin kadonnut, sillä moni harrastaja korostaa edelleen ylemmän tietoisuuden saavuttamista, voimaa ja henkistä valaistumista.
Joogassa pyritään hyväksymään vallitseva ympäröivä tilanne, vapautumaan sen aiheuttamista häiriöistä ja negatiivisista ajatuksista ja saavuttamaan sisäinen rauha. Jooga tähtää siihen, että harjoituksen myötä oppii tarkkailemaan omaa kehoaan, hyväksymään kivun ja epämiellyttävät tunteet ja vapautumaan niistä sitä kautta. Vain tiedostamalla voi päästä irti.
Erityisesti moderni jooga on muuttunut kokoajan enemmän fyysiseen suuntaan ja saanut jatkuvasti uusia muotoja. Nykyään jaottelu tehdäänkin pääosin kahteen eri joogamuotoon, joista toinen on tunnustuksellinen ja toinen psykosomaattinen. Tunnustuksellinen jooga liittyy usein johonkin laajempaan uskonnolliseen tai ideologiseen liikkeeseen, jossa jooga on osa tämän ideologian toteuttamista.
Psykosomaattinen jooga on suosittua erityisesti länsimaissa. Siihen kuuluvat asana eli asento ja pranayama eli hengitysharjoitus. Tämän lisäksi meditaatio on tärkeä osa joogaa ja sitä harjoitellaan usein joogan yhteydessä, mutta toisinaan myös erikseen. Psykosomaattiselle joogalle on syntynyt todella paljon eri muotoja, joista jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan.
Modernin joogan muotoja ovat hathajooga, sivanandajooga, iyengarjooga, bikram jooga, astanga jooga, kundaliinijooga, sahajajooga, yin jooga, ja hot jooga. Tyylit poikkeavat toisistaan niin intensiteetin kuin myös henkisyyden suhteen. Osa joogasuuntauksista korostaa erityisesti tietoisuutta ja meditaatiota, kun taas osa on enemmän fyysisiä harjoituksia, joiden henkinen puoli jää itse harjoituksessa vähemmälle ja on harjoittajasta itsestään kiinni, haluaako hän liittää meditaation osaksi harjoitustaan esimerkiksi kotona.
Jooga ja terveys
Joogan terveysvaikutuksia on tutkittu melko paljon ja monet pitkään harrastaneet kertovatkin erilaisista hyödyistä, joita kokevat saaneensa harjoituksen myötä. Harjoituksen terveysvaikutuksista on kuitenkin huomioitava, että ne ovat erilaisia ja vaihtelevat muun muassa sen mukaan mikä joogan muoto on kyseessä.
Muutamia lähes kaikissa joogissa havaittuja terveysvaikutuksia ovat liikkuvuuden lisääntyminen ja jännitystilojen väheneminen. Moni kertoo saaneensa joogasta helpotusta erityisesti selkäkipuihin ja niska- ja hartia-alueen jännitystiloihin. Vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että joogassa notkeus lisääntyy ja erityisesti keskivartalon lihaksisto kehittyy. Erityisesti nykyaikana selkävaivat ovat yleisiä ja jooga toimii erinomaisesti tukemaan liikunnallista elämäntapaa, joka on tehokas keino ehkäisemään selkävaivoja. Osa selkävaivoista johtuu myös huonosta ryhdistä ja pakaroiden ja takareisien heikkoudesta, joihin joogassa tehtävät venytykset ja harjoitukset auttavat tehokkaasti.
Joogan on todettu myös madaltavan stressitasoja, mikä on merkittävä etu terveyden kannalta. Pitkäaikainen stressi aiheuttaa elimistössä muun muassa tulehdusvälittäjäaineiden nousua, mikä puolestaan altistaa monelle eri sairaudelle. Stressi vähentää myös kognitiota ja heikentää unen laatua tai vaikeuttaa nukahtamista. Vähentämällä omaa stressiään voi siis saada merkittäviä etuja oman yleisterveytensä kannalta.
Joogan stressiä vähentävä vaikutus perustuu sekä fyysiseen, että henkiseen harjoitukseen. Monet fyysiset harjoitukset tukevat oikeanlaista hengitystekniikkaa, jossa hapenotto kyky paranee, ja verenpaine ja stressitasot laskevat. Meditaatiossa puolestaan tietoisuus itsestä lisääntyy ja se auttaa myös käsittelemään omaa stressiä ja helpottaa tietynlaisten henkisten lukkojen avaamista.
Joogan aloittaminen
Joogaa on periaatteessa mahdollista harrastaa missä tahansa, eikä se välttämättä vaadi erikseen joogatunnille menemistä. On kuitenkin suositeltavaa, että varsinkin aloittelijat kävisivät joko tutustumiskursseilla tai tunneilla oppiakseen oikeat linjaukset ja tekniikan. Jooga voi väärin tehtynä olla haitallista ja se voi aiheuttaa pahimmillaan pysyviä vammoja. Tämän vuoksi kokemattomien kannattaakin tutustua lajiin ohjaajan opastuksella.
Joogan suosio on kasvanut erityisesti viime vuosina lähes räjähdysmäisesti ja kaikista suuremmista kaupungeista on löydettävissä joogatunteja, joko erillisiltä joogastudioilta tai kuntosalien oheisohjelmassa. Tunneille mennessä ei tarvitse jännittää, vaikka ei olisi edes aiemmin venytellyt. Tärkeintä on avoin mieli ja halu oppia joogaa monella eri tasolla.